voisin vain suudella,

ja suudella

ja suudella

noita huulia loputtomasti

humaltuen niistä joka kerralla enemmän,

luulen,

että ihmiset kutsuvat tätä

rakastumiseksi.

en mennytkään enää lapsen lipulla linja-autossa,

etkä säkään oo enää siinä,

et oo ollu muutamaan tuntiin,

sain melkein sakot kun selitin sinusta lipuntarkastajille,

lopulta kassaneiti nauroi minulle ja totesi että olen onnekas.

paljon suudelmia kaulalle,

jatkuvasti ihmisiä ovella,

jossain kohtaa me puhuttiin

ettei mulla oo paitaa joka peittäis mun kaulan

mut koska se oisit sä,

emmä sellast paitaa haluis ees.

Me emme olleetkaan

vedenpitävää.

miten pystyt tuollaiseen

antamaan ihmisille otteet elämästäsi

sekoittamaan pääsi pyörälle

juoksemaan elämääsi ja ulos

vuoristorataan ja maailmanpyörään

pikkuinen poika eksyksissä

ehkä minä olenkin

kadonneen pojan mikrofoni-ilmoitus

ehkä sinun ilmoituksesi

virheettömästi haroin hiuksiasi

monien muiden joukossa

olit yksin

ja minäkin olin

olen

ehkä siksi löysimme toisemme

vaikkemme tiedä että olemme yksin

me silti olemme

olimme

ja monien muidenkin hiuksia

koskettaa

hartaasti

rauhallisesti

tuntien oloni tärkeäksi

Jokainen sana sattuu

Tottakai sä tiesit, tuut aina tietämään,

mä haen turvapaikkaa kaikesta

mihin saan kosketusetäisyyden.

jokaisesta, yritän saada kiinni,

saada ne sanomaan ne sanat,

joita oon pelänny itse lausua.

Anna ajan kulua ja hiusten kasvaa,

lumen sataa hiljalleen maahan,

viilto viillon jälkeen,

kokoa itsesi uudestaan,

mä kokoan, viillän, kokoan, viillän.