Me emme olleetkaan

vedenpitävää.

miten pystyt tuollaiseen

antamaan ihmisille otteet elämästäsi

sekoittamaan pääsi pyörälle

juoksemaan elämääsi ja ulos

vuoristorataan ja maailmanpyörään

pikkuinen poika eksyksissä

ehkä minä olenkin

kadonneen pojan mikrofoni-ilmoitus

ehkä sinun ilmoituksesi

virheettömästi haroin hiuksiasi

monien muiden joukossa

olit yksin

ja minäkin olin

olen

ehkä siksi löysimme toisemme

vaikkemme tiedä että olemme yksin

me silti olemme

olimme

ja monien muidenkin hiuksia

koskettaa

hartaasti

rauhallisesti

tuntien oloni tärkeäksi

Jokainen sana sattuu

Tottakai sä tiesit, tuut aina tietämään,

mä haen turvapaikkaa kaikesta

mihin saan kosketusetäisyyden.

jokaisesta, yritän saada kiinni,

saada ne sanomaan ne sanat,

joita oon pelänny itse lausua.

Anna ajan kulua ja hiusten kasvaa,

lumen sataa hiljalleen maahan,

viilto viillon jälkeen,

kokoa itsesi uudestaan,

mä kokoan, viillän, kokoan, viillän.

Kun nuo kaksi rakastavaista riitelevät

näen heissä meidät

joita ei ikinä tule olemaan.

"Pitääks mun juosta sen perään?"

Pidä hänestä kiinni kulta,

pidä tiukasta kiinni,

koska jos minä en ole täällä,

tiedän, että sulla on joku joka pitää susta huolta,

joku, joka pitää kiinni susta kaksin käsin,

joku, joka rakastaa ehdoitta.

Vielä viimeinen hyvän yön suudelma

Aamulla krapulainen olo,

huone näyttää keinuvalta lautalta ulapalla,

pelastusvenettä ei ole näkyvissä.

Sinusta näin unta,

nukahdin viereesi hymy huulilla,

havitellen niillä omiasi jotta saisin vielä viimeisen hyvän yön suudelman.